Tällä viikolla me käytiin maalikaupassa.
Maanantaina mentiin heti aamusta hakeen spraymaalia maalikaupasta. Siellä ei kuitenkaan ollu oikeeta väriä joten varattiin seuraavasta kuormasta meille neljä purkkia ja sovittiin että seuraavana aamuna käydään hakees ne purkit pois. Käytiin kans toisessa maalikaupassa hakemassa vesiohenteista punasta maalia mein rautaoville, katottiin värikartasta oikee sävy ja mentiin sen mukaan. Päästiin takas Zawpille ni huomattiin että sävy ei ollut se mitä haluttiin. Mentiin LaCaldeen ja kokeiltiin yhteen rautaoveen miltä väri näytti siinä, ja olihan se ny ihan oranssi. Mentiin siis uusiks maalikauppaan. Joka kerralla oli vaikeuksia kun ykskään maalikaupan työntekijä ei puhunut englantia, joten yritettiin saada asiamme selväks lyhyesti ja ytimekkäästi sillä pienellä määrällä espanjaa mitä Daria on oppinut. Mun päähän ei vaan jää mitkään espanjan sanat.
Saatiin maalikaupasta värikartat mukaan ja valittiin niiden perusteella se uus sävy, joka vastas just sitä sävyä mikä meillä on spraymaalissakin. Maanantai meni siis maalikaupoilla.
Tiistaina taas maalikauppaan heti aamulla. Tällä kertaa haettiin se sävy mikä ihan varmasti matchaa sen spraymaalin kanssa. Maalikaupasta päästiin Zawpille, ja sävy oli jälleen väärä. Vieläkin liian oranssi. Nyt tajuttiin että ne on ne niiden värit mitkä on päin h**vettiä. Uusiks maalikauppaan! Otettiin Emilion puhelinnumero ylös ja sovittiin että jos maalikaupalla on mein kanssa erimielisyyksiä tai kielimuuri on liian suuri ni soitetaan Emiliolle ja hän puhuu sitten tän naisen kanssa joka siellä oli. Ei mennyt kun viis minuuttia ni soitettiin jo Emiliolle kun ei se nainen tajunnut että se sävy mikä me pyydettiin ei ollut se sävy mikä me saatiin. Puhelun jälkeen tää nainen alko samantien laittaa lisää väriä sinne purkkiin eikä me oikeen tajuttu että mitä siinä tapahtuu, mutta pikkuhiljaa huomattiin että se yritti saada oikeeta sävyä esiin. Kiitos siis Emiliolle! Kyllä se nainen sai sitä väriä aika monta kertaa sinne laittaa ennen kun saatiin oikea sävy esille.
Sitten vaan takas Zawpille. Zawpilla pyydettiin Manun mielipide ja thänk gaad sävy oli oikea! Sitten päästiinkin maalaamaan ovia. Ensin harjattiin pölyt pois, sitte pestiin ensin saippualla ja sen jälkeen vielä pyyhittiin vedellä. Kuivumisen jälkeen ruvettiin sitte maalaamaan, ja tehtiin niin tarkkaa jälkeä että ei sitte mistään näkyny vanhaa vihreetä väriä. Saatiin maalattua kolme ovea ja sovittiin että jatketaan seuraavana päivänä kun kuivumisessa menee se muutama tunti että on uudelleen maalattavissa.Keskiviikkona jatkettiin maalaamista, uusia kerroksia päälle että saadaan pinnasta hyvän näkönen. Puolenpäivän aikaan Manu tuli käymään LaCaldella ja kerto että on tosi hyvän näköstä mutta hän ei halua tarkkaa vaan taiteellista. Näiden kolmen oven maalaaminen jäi siis siihen paikkaan ja alettiin vetää yhtä kerrosta päälle ja maalia vähän sinne ja tänne.
Torstaina maalatiin. Mulla oli taas selkäkivut töissä eikä tollasten painavien rautaovien nosteleminen oikeen auttanut ni päätettiin heti aamusta että lopetetaan päivä tänään vähän aikasemmin. LaCaldella oli kokoaika porukkaa tekemässä jotain hommaa, ja yhentoista aikaan Manu ja Sofia tuli käymään. Sanottiin heille että mun ei selkäni oo hyvässä kunnossa joten taidetaan lopettaa päivä tänään vähän aikasemmin kunhan saadaan vielä toinen puoli maalattua siinä vaiheessa maalauksessa olevista ovista. Manu ja Sofia oli heti sitten että toi meidän työasento on tosi huono ja se vaan pahentaa sitä selkää, ja Manu sano että otetaan eurolavoja ja laitetaan ovet niiden päälle. Emilio ja Inigo nosti Manun ja Sofian kanssa rautaovet eurolavojen päälle, me oltiin vissiin nosteltu niitä jo ihan tarpeeks. Asennosta tuli heti paljon parempi.
Lähettiin töistä siinä yhen jälkeen ja heti
päästyäni asunnolle laitoin
lämpö"vyön" mun selälle helpottaan kipua.
Tossa on siis kuustoista sellasta lämpöjuttua
jotka rupee lämpenemään kun ne saa
ilmaa ja siitä tuliki aika kuuma jossain
vaiheessa.
Perjantaina mentiin taas maalikauppaan. Otettiin vanha maalipurkki mukaan että saadaan oikee sävy heti mukaan. Päästiin maalikaupasta takas officelle ja näytettiin väri Manulle, ni eiku eikö ollukkin liian vaalee sävy. Manu sano että kymmenen minuuttia ni mennään yhdessä sinne kaupoille. Siis taas maalikauppaan. Odotettiin siinä sellanen puoltuntia ja käytiin kysymässä Sofialta että missä Manu mahtaa olla, ja saatiin sit kuulla että sillä oli palaveri menossa. Ei jaksettu odottaa enää joten lähettiin suoraan LaCaldelle, mentiin maalaamaan loput maalit ekasta maalipurkista oviin ja ajateltiin että laitetaan kahteen oveen uutta maalia kun mein mielestä se sävy ei eronnut kun hitusen siitä ekasta purkista. Manu tuli hiukan sen jälkeen paikalle ku oltiin saatu ovet maalattua eikä se huomannut mitään eroa, sano vaan että bueno bueno. Ei siis tarvinnukkaan mennä maalikauppaan!
Manu, Emilio ja Aritza alko nostelee ovia oikeille paikoilleen, ja me Darian kanssa siinä sitte auteltiin. Daria katto oikeen suunnan oville ja harjas lattian ennen oven laittamista, ja mä laitoin sitte liinat kii Aritzan kanssa. Mukavaa vaihtelua tolle maalaamiselle mitä tehtiin koko viikko. Saatiin me Darianki kanssa yks ovi laitettuu paikoilleen yhden työtekijän kanssa sillä aikaa kun Manu Emilio ja Aritza laitto toista ovee paikoilleen toisella puolella LaCaldea. Vähän ne katto toiselta puolelta hallia epäröivästi ku mä olin nostamassa sitä pystyyn sitä ovea, tietäen missä kunnossa mun selkä on ollu, mutta kyllä se siitä nousi! Paikoilleen laittamisen jälkeen miehet lähti syömään ja me Darian kanssa pidettiin pieni paussi ja maalattiin sitte vielä loput ovet. Kaikki ovet siis nyt valmiina! Ensviikolla päästään laittaan loput ovet paikoilleen ja sitte aletaan toteuttaa Manun näkemystä kierreportaikosta joka tehdään eurolavoista. Halli jäi siis tämän näköseksi perjantain jälkeen
Töiden jälkeen tehtiin kolmen suklaan juustokakku Cedricille kun se täytti torstaina 24. Cedricin tyttöystävä tuli viikonlopuks asustelee tänne joten syöjiä oli yks enemmän, ja kakkua tuli aika paljon 😄 Syötiin siis kakkua lauantaina! Piti vähän improvisoida kakun tekemisessä ku kaikkea meillä ei ollu mitä sitten Suomessa olis ollu käytössä, mutta siitä tuli kyllä tosi hyvää.
Viikonlopuks ei oo muita suunnitelmia ku mennään lauantai illalla kattomaan euroviisujen finaali läheiseen elokuvateatteriin. Lippu oli 5e henkilöltä ja siihen sisältyy juoma, ja finaali kestää sen neljä tuntia joten uskotaan että tästä tulee taas uus hieno kokemus. Bucket list vaan täyttyy!
Ekstrana viime viikonloppu
Lauantaina mentiin ensin päivällä kiipeilemään Forestal Park Bilbaoon. Olin ehkä yht innoissani ku kuusvuotias lelukaupassa. Mahdollisesti vielä enemmänkin... Mut oli ehkä elämäni pelottavin sekä mahtavin keissi, sitä voisin suositella ihan 110% jos joskus tulee Bilbaossa käymään!
Tässä fiilikset ennen kiipeilyä
Ja tässä kiipeilyn jälkeen. Niin mahtavaa!
Kiipeilyn jälkeen tultiin asunnolle vaihtaan vaatteet ja mentiin kattoo Avengers Infinity war... Mikä ei ollu mikään hirveen paras idea kun ei ymmärrä kieltä yhtään, Espanjassa kaikki meinaan dubataan eikä ollu ees englanninkielisiä tekstejä leffassa. Ymmärsin mä leffan ajalta ehkä noin 15 sanaa! On sekin ny jo jotain. Mutta kivaa oli!
tuolla joen vieressä ja viime sunnuntaina (6.5)
käytiinki hakemassa mein asunnolle kukkia
vähän piristykseksi. Se kimppu mikä me
ostettiin makso täällä 18 euroa, Suomessa
samanlainen olis ollu varmaan joku kolme-neljäkymppiä.
Mentiin kans samanapäivänä park Europeen tohon lähelle ottaan aurinkoo ja lukee kirjoja ku oli niin nätti lämmin ilma.
tää ei varmaan ollu yllätys
Mutta jees, tässä mein viime viikonloppu sekä tää työviikko "tiivistettynä". Ensviikko onkin sitte vika kokonainen voisko sanoo varsinainen työviikko, sillä 24. päivä alkaa konferenssi ja siitä me ei tiedetä että miten mein työpäivät niiltä päiviltä sitte menee. Kaksviikkoa ni oonkin jo Suomessa! Ensviikkoon taas, Bueno!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti